Jordania äänestää epäluottamuksen ilmapiirissä

Elena Sipola
Kirjoittaja on maailmanpolitiikan opiskelija ja  vaihdossa Jordanian yliopistossa.

Viimeisen kuukauden aikana tietyt kasvot ovat tulleet tutuksi kaikille Ammanin katuja kulkeneille.  Vakavamieliset pukumiehet ja modernisti pukeutuneet naiset tuijottavat vaativasti arabiankielisistä julisteista. Syynä haastaviin katseisiin ovat 20.  syyskuuta järjestettävät parlamenttivaalit, joiden lähestyessä katuja peittää yhä tiheämpi vaalijulisteiden verkko.

sipola_jordanian_vaalit.jpg

Vuonna 2015 toteutuneen vaalitapauudistuksen on nähty vihdoin mahdollistavan opposition nousun parlamenttiin, ja hallitus ylistääkin vaaleja historiallisina. Ulkomaiset ystäväni ihastelevat myös naisten kattavaa edustusta julisteissa. Yleinen mieliala jordanialaisten keskuudessa on kuitenkin pessimistinen eikä vaaleilta odoteta suuria muutoksia nykyiseen systeemiin. Miksi paikalliset eivät usko muutokseen?

 

Jordania on perustuslaillinen monarkia, jossa kuninkaan asema on vahva.  Kuningas muun muassa muodostaa hallituksen ja nimittää pääministerin. Aiemmin tänä vuonna kuningas vei läpi perustuslain uudistuksen, joka laajensi hallitsijan valtuuksia entisestään. Vuodesta 2001 käytössä ollut yhden äänen (Single Transferable Vote) vaalisysteemi on suosinut vaaleissa yksilöinä listautuvia puolueiden sijaan ja puolueiden asema maan politiikassa on ollut heikko.  Käytännössä kuningas ja tämän lähipiiri pitävät valtaa käsissään erilaisten nimitysten myötä, ja puolueiden sijaan valta jakautuu sukujen kesken.

Vaalitapa on myös syrjinyt huomattavan osan maan populaatiosta muodostavaa palestiinalaisväestöä. Vähemmistöjen asema on hiukan parempi, sillä niiden edustus parlamentissa on pyritty takaamaan kiintiöillä. Paikoista 9 on varattu kristityille ja yhteensä 3 tšetšeeneille ja tšerkesseille. Myös naisten edustus julisteissa selittyy kiintiöillä: 15 paikkaa on varattu pelkästään naisille. Julisteissa useimmat naisehdokkaat esiintyvät ilman huivia, ja kiharrettujen ja vaalennettujen kutrien kontrasti hunnutettuun katukuvaan tuntuu paikoiten suurelta.

Arabikevään myötä myös Jordanian poliittinen systeemi kohtasi aiempaa suurempaa painostusta uudistuksiin.  Edellisiin, vuoden 2013 vaaleihin mennessä tehdyt uudistukset olivat kuitenkin pinnallisia ja oppositiopuolueet, kuten Jordanian muslimiveljeskunnan poliittinen haara, islamistipuolue Islamic Action Front (IAF), boikotoivat vaaleja. Vuonna 2015 nähtiin kuitenkin muutoksen mahdollistava käänne, kun maassa siirryttiin suhteelliseen vaalitapaan. Puolueet hyötyvät nyt kaikista ehdokkaidensa äänistä, minkä ennustetaan hyödyttävän oppositiopuolueita. Myös IAF on ilmoittanut olevansa taas mukana vaaleissa.

 

Opiskelijoiden keskuudessa tuleviin vaaleihin suhtaudutaan epäilyksen ja turhautuneisuuden sekaisin tuntein. Jordanian yliopistossa ravitsemustieteitä opiskeleva Shayma, 20, valottaa pessimismin syitä:  ”En usko näkeväni mitään muutosta näiden vaalien seurauksena. Ehdokkaat ovat pitkälti samoja kuin viime vuonna. On masentavaa nähdä henkilöiden, jotka eivät saaneet mitään aikaan, pääsevän taas valtaan.”

Shayma ei usko lainmuutoksen muuttavan maan politiikkaa ja selittää, että Jordaniassa valtaosa ihmisistä äänestää ideologian sijaan sukulaissuhteiden perusteella. Poliittiset puolueet taas yhdistetään usein uskonnosta poikkeamiseksi. “Niin pitkään kuin meillä on laki, joka kannustaa äänestämään perheenjäseniä, mikään ei muutu. Ihmiset eivät ole kosketuksissa poliittisten puolueiden kanssa. Muutoksen aikaansaamiseksi jordanialaisten tulisi saada enemmän tietoa ja koulutusta poliittisista puolueista”.

Jordanian keskeisimpänä ongelmana Shayma näkee korruption: ”Jokainen täällä on korruptoitunut omalla tavallaan. Niin kauan kuin se ei vaikuta heidän omaan elämäänsä, he katsovat sitä sormien läpi.” Myös naisten kiintiöt kirvoittavat Shaymalta närkästyneen kommentin:  ”Muutaman naisen pitäisi muka edustaa kaikkia naisia, se on loukkaavaa! Jos kiintiöitä halutaan käyttää, niiden pitäisi olla tasavertaisia.”

Politiikasta kiinnostunut Shayma tuntuu edustavan vähemmistöä Jordanian yliopiston Ammanin kampuksella. Useimpien opiskelijoiden näkemyksissä heijastuu kyllästyminen politiikkaan. Jordanian vaalihistoriaa on varjostanut vilppaamisen ja äänien ostamisen kulttuuri, mikä ei selvästikään ole unohtunut.

Tietojenkäsittelyä opiskelevan Ramanin, 20, mukaan vaaleissa ei ole kyse ideologiasta, vaan ehdokkaiden omasta edusta:  ”En aio äänestää, sillä ehdokkaat ajattelevat vain itseään. Tiedäthän, kansanedustajilla on suuret palkat.” Osa välinpitämättömyydestä opitaan ehkä jo kotona.  ”Perheeni ei äänestä. Siksi minäkään en ole kiinnostunut politiikasta”, palestiinalaissyntyinen Raman toteaa.

Raman ottaa kantaa palestiinalaistaustaisten asemaan parlamentissa toteamalla, ettei ole väliä, onko kansanedustaja palestiinalainen vai ei, jos systeemi toimii. Tällä hetkellä se ei hänen mukaansa toimi, ja samaa mieltä on Ramanin kurssitoveri Lujain, 20:  ”En äänestä, koska en luota kehenkään. Vaalit ovat teeskentelyä.” Syy etenkin nuorten negatiivisiin näkemyksiin voi löytyä myös maan talouden tilasta. Lujainin mukaan Jordanian ongelma on, että palkat ovat joko liian suuria tai liian pieniä. Shayma nyökkäilee vieressä: ”Jordanian keskiluokka on katoamassa. Väki on yhä enemmän jakaantunut rikkaaseen elittiin ja köyhiin massoihin.”

 

Skeptisyys maan hallintoa kohden ei rajoitu vain nuorisoon. Insinöörinä työskentelevän Muhammadin, 55, mukaan vaalit eivät juurikaan eroa edellisistä.” ”Uusi” vaalilaki ei muuttanut paljoa. Ehdokkaiden tausta on hyvin samanlainen kuin viime kaudella. Suurin osa heistä ei ole edes kosketuksissa rooleihinsa – lainsäädäntöön ja hallituksen valvomiseen.”

IAF:n mahdollisuuksia Muhammad katsoo pragmaattiselta kannalta:  ”Odotan IAF:n voittavan muutaman paikan parlamentissa, mikä ei tule olemaan ratkaisevaa päätöksenteon kannalta. Puolue kyllä ymmärtää tämän, ja he pyrkivätkin vain asemoimaan itsensä uudelleen laillisena puolueena. ”

 

Muslimiveljeskunnan alkulähteillä Egyptissä IAF-puolue on kulkenut myrskyisän tien, jonka seurauksena useat Lähi-idän maat luokittelevat sen tällä hetkellä terroristijärjestöksi. Viime aikojen tapahtumien valossa Egyptin tie ei näytä houkuttelevalta, ja osallistuessaan jälleen vaaleihin IAF näyttääkin ottavan toisenlaisen suunnan. Regiimin vaihtamisen sijaan puolue on vaatinut poliittisia uudistuksia pienemmässä mittakaavassa. Mallina puolueelle näyttäytyvät ehkä Tunisian kaltaiset arabimaat, jossa islamilaiset puolueet ovat saavuttaneet menestystä vaalien kautta.

IAF:n osallistuminen vaaleihin on myös Jordanian hallituksen intresseissä, sillä oppositiopuolueen saaminen mukaan vaaleihin vahvistaa mielikuvaa maan demokraattisista pyrkimyksistä ja vaalien legitiimiydestä.

Shayman mukaan Arabikevät ja etenkin Egyptin esimerkki, jossa yhden puolueen nähtiin kasvavan liian vahvaksi, nostattivat monissa jordanialaisissa epäilyksiä poliittisia puolueita kohtaan. Hän myöntää kuitenkin vastentahtoisesti, että näkee IAF:ssa toivoa: ”En pidä puolueesta, mutta se on tunnettu, ja uskon että se tuo muutoksen. Puolue voi muuttaa parlamentin ilmapiirin.”

Ensi viikolla ratkeaa, millainen tuo muutos on.

 

Advertisements